Kuvat ja teksti: Jouko Hylkilä
Reisjärvellä on talkootyöllä pitkät perinteet. Menneinä vuosikymmeninä talkoiden järjestäminen oli sekä kyläläisten että naapureiden auttamista ja autetuksi tulemista. Talkootyössä oli vankka sosiaalinen perusta. Yhdessä talkoilla autettiin myös heikommassa asemassa olevia kyläläisiä.
Kuusikymmentäluvulla vielä aivan yleisesti perunat nostettiin porukalla. Pärekattotalkoot olivat yleisiä. Myös puimakoneen ympärille tarvittiin paljon työvoimaa. Niinpä sama talkooporukka kiersi kylällä ja puitua tuli useamman talon viljat. Naisväelle oli omia talkoita ympäri vuoden. Sota-aika oli tietysti aivan oma lukunsa. Täällä tehtiin talkoilla puusta häkäpönttöautoihin pilkkeitä. Tästä toiminnasta on jäänyt muistoksi urheiluseura Reisjärven Pilkkeen nimi.
Talkooperinne elää ja voi hyvin
Talkoilla oli ja on edelleen viihteellinen arvo. Yhdessä on paljon hauskempaa touhuta kuin puurtaa yksin. Talkoissa hyvillä jutun kertojilla on vastaanottavainen kuulijakunta.
Talkooperinne näkyy vielä meillä jopa hautajaisten järjestämisessä. Aikaisemmin, kun ruoasta oli niukkuutta, kyläläiset toivat surutaloon elintarvikkeita hautajaisia varten. Nykyään vainajaa halutaan muistaa laittamalla kukkakaupassa rahasumma yhteiseen adressiin ja näin osallistua hautajaisten kustannuksiin. Tämä hieno perinne on meille itsestäänselvyys. Hautausmaan jokakeväiset siivoustalkoot on perinne. Rauhanyhdistyksen toimitila ja sen peruskorjaus on vaatineet valtavan määrän talkootyötä. Opiston seurojen järjestelyihin osallistuu joka vuosi paljon reisjärvisiä.
Talkooperinne siis elää ja voi hyvin. Varmaan jokainen vanhempi reisjärvinen on osallistunut talkoisiin.
Kalevi Ojalaa talkookipinä puraisi jo pienenä
Kalevi Ojala, suuriin ikäluokkiin syntyneenä, on nuoruudessaan nähnyt ja kasvanut kotikylällään Hylkirannalla yhdessä tekemiseen. Kalevi kiersi lapsena kylällä talkoissa ja kävi hän auttamassa naapureita aivan omin päinkin. Vieläkin hän muistaa, miten mukava oli palata kotiin lähimmästä naapurista Luomalasta, lämmin leipä kainalossa.
Kun Kalevin pakottaa muistelemaan tekemäänsä työtä meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi, lista on uuvuttava. Nuorena pesäpallomiehenä, kun kunta ei vielä huolehtinut liikuntapaikoista, ennen kotipeliä kenttä oli laitettava kuntoon. Nuorilta miehiltä meni pari kolme tuntia kerrallaan, kun kenttä lanattiin ja kalkkiviivat vedettiin seuraavan päivän ottelua varten.
Urheilun parista Kalevin elämäntavaksi muodostuva talkootyö laajeni omaa kylää suurempiin ympyröihin. Kalevi Ojala on toiminut Reisjärven Pilkkeessä hiihtojaoston ja pesäpallojaoston puheenjohtajana sekä koko seuran puheenjohtajana.
Hiihtoväki ei anna periksi
Hiihtojaoston toiminnassa tärkeästä varojen keräämisestä Kalevi muisteli esimerkkinä yhteistyössä Rauran kyläseuran kanssa järjestetyt pääsiäiskokkotapahtumat. Mäntyperäiset tekivät kokon ja hiihtojaosto järjesti tapahtuman. Tuotto vaihteli, mutta välillä oltiin tosi tyytyväisiäkin.
Kilpailutoiminnassa mieleenpainuvin tapahtuma oli eräät 90-luvulla joulukuun alkupuolella järjestetyt hiihtokilpailut. Petäjämäellä ei lumenpuutteen vuoksi pystynyt hiihtämään, niinpä puheenjohtajan ideasta latu päätettiin vetää Kyrölänlahden jäälle. Lunta oli vähän, mutta kolaamalla saatiin sen verran penkkaa, ettei jään päälle noussut vesi haitannut.
Kalevi tapasi keväällä Rukan hangilla Kalajoen Junkkareita aikoinaan edustaneen Janne Ojalan. Jannen mielestä nuo hiihtokisat olivat erikoisimmat, joihin hän on koskaan osallistunut. Jäätä lienee ollut muutama sentti. Susisaaren rannassa ajanottokoppina toiminut asuntovaunu vajosi kisan aikana jäihin, mutta vettä rannassa oli niin vähän, ettei se aivan noussut vaunun sisälle.
Innostus tarttuu talkoolaiselta toiselle
Torvikosken Tapani oli hiihtojaostossa suuressa roolissa. Kovin rypistys Kalevin talkootyön saralla oli Petäjähovin rakentaminen ja vuoden 2005 maakuntaviestin järjestäminen. Projekti kesti 2,5 vuotta. Projekti alkoi metsänomistajilta saaduilla tukkien keruulla, joita kertyi noin 1 500 kappaletta. Tukit sahattiin, taaplattiin ja niistä rakennettiin varasto, ajanottorakennus ja itse Petäjähovi.
Petäjämäellä levennettiin ja kunnostettiin myös latuverkostoa. Seuran ostamalla lumitykillä tehtiin ensimmäisen kerran Reisjärvellä tykkilunta.
Kalevi oli koko projektin ajan tiiviisti mukana. Rakennustöiden lisäksi hänen tehtävänsä oli soitella aina seuraava talkooporukka paikalle. Sulo Ruuskanen oli palkattu kirvesmies. Koko ajan mukana olleen Antero Ahon panosta projektin läpiviemisessä Kalevi arvostaa korkealle, innostus tarttuu:
”Kun näkee kaverinkin olevan innostunut ja sitoutunut talkootyöhön, se antaa virtaa minullekin.”
Maakuntaviestin järjestelytoimikunnan puheenjohtajana organisaatiossa oli hänen mukaansa hyvät vastuualueiden vetäjät. Erityisesti hän haluaa mainita lipunmyynnistä ja paikoitusalueen kunnosta vastanneen Hemmo Suontakasen perusteellisen paneutumisen tehtäväänsä.
Kiilopään myötä Kalevi on tavannut talkoolaisia ympäri Suomea
Pesäpallojaoston puheenjohtajana toimiessaan, Reisjärvellä elettiin pesäpallossa todellista buumia. Peräti 12 joukkuetta Pilkkeestä pelasi eri sarjoissa. Pesäpallojaoston budjetti oli 250 000. Tuona syksynä mm. naiset karsivat pääsystä Superiin.
Tekonurmen saaminen keskuskentälle oli suuri asia. Kentän vihkiäispelinä Hylkilän Markun suurella myötävaikutuksella Reisjärvellä nähtiin kahden huippujoukkueen Sotkamon Jymyn ja Joensuun Mailan kohtaaminen.
Maaselän Ladun toimintaa on huomioitu valtakunnan tasolla. Kalevin sai yhdistyksen toimintaan houkuteltua Kinnusen Helena. Paikallisen toiminnan lisäksi Kalevi on ollut jo useita 1,5 – 2 viikon jaksoja talkootöissä Suomen Ladun omistamalla Kiilopään kurssi- ja leirikeskuksessa. Maaselän Latu on Suomen Ladun alajärjestö.
Monipuolista talkootyötä
Uusimpana aluevaltauksena Kalevi Ojalalla on aloittanut toiminnan myös Reisjärven Eläkeyhdistyksessä. Kunhan korona helpottaa hän on taas yhtenä järjestämässä matkoja eläkeläisille. Yli 5 vuotta yhdistyksessä on pyörinyt palvelu, jossa toiminnassa mukana olevat vierailevat yksin asuvien vanhusten luona.
”Tämäkin talkootyö on erittäin palkitsevaa ja monista keskusteluista olen oppinut paljon erityisesti kotipitäjän historiasta.”
Kalevi on ollut talkoissa sekä järjestötyössä että rakennushankkeissa sekä pesäpallovalmentajana.
”Jos valita pitää, niin rakentaminen on ollut mieluisinta. Varsinkin puheenjohtajaa vastuu painaa aina koko ajan. Viimeisen vuoden aikana olen ollut Sampolassa teatterin katsomoa rakentamassa ja olen saanut olla tavallisena työmiehenä. Vastuuta töiden etenemisestä ovat kantaneet Mikko Huuskonen ja Jukka Puranen. Talkootyö on tuntunut kerrassaan hienolta.”
Kalevi Ojala kertoi matkan varrella pohtineensa, mikä pitää hänet liikkeellä ja mikä voima saa hänet lähtemään uusiin hankkeisiin mukaan.
”Tottumus on toinen luonto, sanotaan. Elämäntapa, ehkä. Kunniaa ainakaan en myönnä kerääväni, enkä saavani. Ei talkoissa aina ole hauskaa ja on huonojakin päiviä, mutta kuitenkin tämä toiminta antaa paljon enemmän kuin ottaa. Ehkäpä minulla on vain niin voimakas VELVOLLISUUDENTUNTO”, päättelee vähintään tuhansien tuntien talkoomies.
