Hieman tylsä kirves puree koivuhalkoon, ja klapipino karttuu nopeasti. Kohta on tuli saunanpesässä ja mökin kaminassa, ja pehmeä lämpö leviää ympärille. Tulikohan tehtyä tarpeeksi puita yötä varten?
Hiki kuivaa paidan selkämyksestä hiljalleen, ja on viimein aikaa katsella ympärilleen. Uusi Saarijärven varaustupa on kyllä hieno. Täällä kelpaa viettää aikaa vaikka kesken Peuran polun vaelluksen, ja miksei ihan muuten vaan, niin kuin nyt minäkin. Kalaan pääsisi myös helposti, sillä mökillä on oma vene – ehkä ensi kerralla jätän kuvauskamat pois, ja otan kalavälineet niiden sijaan.
Taivaan pimetessä hiljalleen pilvet liukuvat pois, ja kohta jo ensimmäiset tähdet alkavat näkyä – onkohan tuo ensimmäinen kirkas piste Jupiter -planeetta?
Kohta pitää jo kiireesti siirtyä kuvausasemiin, sillä taivaalla näkyy himmeää viherrystä. Tähtitaivas on kerrassaan upea, ja järven rannalla on rauhoittavaa kuunnella jonkin läheisellä lammella olevien joutsenten hiljaista jutustelua.
Pohjoisen taivaan täyttää revontulien nopea liike – jopa punaista väriä on selvästi silmin havaittavissa. Nyt ei ole kiire nukkumaan.
Yö metsässä on aina mieleen painuva kokemus. Pitäisikö sinunkin kokeilla?